Alef

Kutsuma nimi: Tro, alaisille kuitenkin aina Kantro

Ikä: 5 vuotta(ihmisiässä 35 vuotta)

Syntymäpäivä: 2010.5.22

Sukupuoli: Uros

Väri: Countershaded

Rotu: Meksikon susi

Lauma asema: Alpha

Sukulaiset Aroniassa:

Pennut: Fiona, Miranda, Nani, Declan, Elvis ja Veronica (TULOSSA)

Ihastus/ rakastettu: Caramel

luonne: Kantro on voitontahtoinen, vauhdikas, joskus kuitenkin aika rauhallinen. Usein se antaa viisaan kuvan itsestään. Jos Kantro jotain päättää, se myös toteuttaa sen. Kantrolle ei yleensä sanota vastaan. Uros osaa olla hyvinkin varautunut vieraita kohtaan, mutta ystävilleen tämä on lempeä ja kiltti sekä hyvä kaveri. Kantro ei petä ystäviään, mutta ei myöskään luota tuntemattomiin. Kantro osaa taistella hyvin, mutta ei tee sitä mielellään. Jos Kantron kanssa haastaa riitaa tai sille ryppyilee, antaa uros helposti takaisin samalla mitalla, eikä suostu häviämään. Ensitapaamisella
Kantro voi olla hyvinkin kova tai salaperäinen, mutta hyväksyessään ystävät se on todella kiva ja hyvä ystävä.

Kantrolle on erittäin tärkeää, että tämä voi luottaa ystäviinsä. Uros ei tykkää olla yksin, vaikka varsin hyvin pärjäisikin. Lauma tuo sille turvaa, läheisyyttä ja lämpöä. Kantro pitää tärkeänä myös sitä, että häntä arvostetaan. Pelkkänä nollana pito ei merkitse Kantrolle mitään, eikä se silloin kauan seurassa viihdy.

Menneisyys:Pentu löydettiin orpona juoksentelemasta kaduilla sisarensa kanssa, ja eräs tyttö löysi ne ja
yritti hoitaa niitä salassa sänkynsä alla. Pennut eivät kuitenkaan viihtyneet siellä vaan lähtivät tutkimaan paikkoja. Tytön äiti huomasi ne ja soitti eläintarhaan, josta tultiin illalla hakemaan niitä. Eläintarhassa ne saivat maidon korviketta ja muuta hoitoa. Ne elivät paikallisessa susi laumassa ja oppivat siellä susille oleellisia taitoja. 
Ja niin se kasvoivat aikuisiksi.

Muutkin voivat ohjata (?) merkillä ja saa piirtää esim.laumakuviin.

PELAAJA: koltta

Kutsuma nimi: Nami tai Cara

Ikä: 5 vuotta(ihmisiässä 35  vuotta)

Syntymäpäivä: 2010.11.11

Sukupuoli: Naaras

Rotu: Etiopian susi, koiraa n.5% (ei tiedä itse)

Väri: Extreme red

Lauma asema: Beta

Sukulaiset Aroniassa:

Pennut: Fiona, Miranda, Nani, Declan, Elvis ja Veronica.

Ihastus/ rakastettu : Kantro

Luonne: Caramel on yleensä rauhallinen ja välittävä susinarttu, mutta sillä esiintyy mielialanvaihteluita. Jonakin
päivänä se saattaa olla erittäin energinen, iloinen, puhelias ja hauska, mutta toisena se saattaa olla hiljainen, surullinen, aggressiivinen, vihainen tai vaikka muuten vain allapäin oleva. Suuttuessaan saattaa sanoa asioita pelottavan suoraan, sillä tavallisesti se kiertelee, koska ei tahdo pahoittaa mieltä. Caramel on myös melkoisen vikkelä jaloistaan ja juoksee nopeasti. Saalistamisessa se on aika etevä, osaa liikkua hitaasti ja miltei äänettömästi ja kuitenkin samalla nopeasti. Caramel kiintyy nopeasti uusiin tapaamiinsa susiin / muihin ihmeellisiin otuksiin.

Menneisyys: (joo pienenä kirjoitettu :D)Caramel syntyi
eräänä kevät aamuna pienehköön susikoiraperheeseen. Pentuja syntyi kolme. Vanhin pojista sai nimekseen Righard, keskonen nimettiin Romeoksi ja pienin, nuori tyttönen sai nimekseen Caramel jonkun ammoin kuolleen isovanhemman mukaan. Pennut kasvoivat nopeaa ja Cara oli aina vauhdissa. Siltä ei ikinä loppunut energia tai mielenkiinto uusiin asioihin. Carasta kasvoi melko suuri naaras susi ja vieläpä nopea. Pentujen aika kului, opettelemisessa saalistamaan, taistelukikkoja opetellen ja hullutellen.

Vanhempina pentujen täyttäessä 14 ihmisten iässä, niiden piti väistyä uusien pentujen tieltä.  Cara vaelsi monta päivää
kestäen sadetta ja pakkasia. Se tallusteli kaikessa rauhassa metsässä ja yhtäkkiä sen jalka jäi kiinni narun lenkkiin, joka taas oli sidottu puuhun. Caralle tuli paniikki ja se hyökkäsi puun kimppuun. Siitä kuului kauhea melu ja
pian paikalle juoksi mies joka näki Caran. Hän luuli sitä irtokoiraksi ja palasi hakemaan kettingin kotoaan ja heitti sen Caran kaulan ympärille, ja sitoi sen toisen pään toiseen puuhun jotta saisi rauhassa katkaistua narun. Kettinkiä ei saa koskaan kunnolliseen solmuun tai ei ainakaan tässä tapauksessa.  (ootteko ite kokeillu solmia kettinkiä?!)Ja Cara sai solmun kettingistä auki juuri samalla hetkellä kun mies oli katkaissut narun jalasta. Ja niin Cara pääsi pakoon kettinki kaulassa kilisten.

Se ehti juosta jo hyvän matkaa ennen kuin vastaan tuli korkea aita ja sen uteliaisuus heräsi. Se haki vauhtia ja loikkasi aidasta yli. Sisällä se näki joka puolella erin laisia aitauksia ja eläimiä.  Tuolla on jotain peuroja, ja tuolla kettuja. Ja yhdessä aitauksessa oli susia, Cara aikoi loikata häkkiin, mutta kettinki tarttui kivien väliin, eikä Cara päässyt
susien luo. Siinä se nukkui koko loppu yön, aamulla susien hoitaja tuli ruokkimaan susia. Hän ei heti huomannut Caraa. Ja Cara tunsi tämän uhkaavaksi ja alkoi murista. Silloin hoitaja katsahti sitä ja pyörtyi maahan. Cara lopetti murisemisen ja alkoi haistella outoa olentoa. Haiseepa hassulta...Cara mietiskeli ja haisteli hoitajaa. Sitten se nuolaisi hoitajan naamaa. Maistuukin kummalta. Cara istahti katselemaan hoitajan viereen. Samoilla hetkillä hoitaja virkosi Ja sai uuden nuolaisun naamaansa. Apua!!! huusi hoitaja. Auuu!!! Huusi Cara. Silloin paikalle tuli Peurojen hoitaja. Hänkin pyörtyi, ja Cara meni haistelemaan sitä... Haisee samalta... Nuolaisu... maistuu samalta... Mietiskeli Cara... Taas tämä hoitaja virkosi ja alkoi kiljua.  Sillä välin Susien hoitaja heitteli lihaa kauemmas ja Cara meni syömään.  Peurojen hoitaja meni hakemaan sairaala rakennuksesta lääkärin, verkkoa ja nukutuspyssyn.

Muutkin voivat ohjata (?) merkillä ja saa piirtää esim.laumakuviin.

PELAAJA: koltta